Ilmastonmuutos aiheuttaa yhä enemmän vakavia riskejä ekosysteemeille, ihmisten terveydelle ja taloudelle Euroopassa

Ilmastossa havaituilla muutoksilla on jo kokonaisvaltaisia vaikutuksia ekosysteemeihin, talouteen ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin Euroopassa, todetaan raportissa Climate change, impacts and vulnerability in Europe 2016 joka käsittelee ilmastonmuutosta, sen vaikutuksia ja siihen liittyvää haavoittuvuutta Euroopassa. Maailman ja Euroopan lämpötiloissa, merenpinnan tasoissa ja arktisen alueen merijään vähenemisessä tehdään jatkuvasti uusia ennätyksiä. Sadantamallit muuttuvat, mikä tavallisesti lisää sateita Euroopan ennestään sateisilla alueilla ja tekee kuivista alueista entistä kuivempia. Jäätiköiden koko ja lumipeite pienenevät. Lisäksi ilmastoon liittyvät ääri-ilmiöt, kuten lämpöaallot, ankarat sateet ja kuivat kaudet, toistuvat yhä useammin ja voimistuvat useilla alueilla. Entistä paremmista ilmastoprojektioista saadaan lisänäyttöä siitä, että ilmastoon liittyvät ääri-ilmiöt lisääntyvät edelleen monilla Euroopan alueilla.

”Ilmastonmuutos jatkuu vielä monta vuosikymmentä. Tulevan ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten laajuus riippuu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien maailmanlaajuisten sopimusten täytäntöönpanon tehokkuudesta. Nykyisistä ja tulevista ilmaston ääri-ilmiöistä johtuvien riskien vähentämiseksi on kuitenkin myös varmistettava, että käytössä on oikeat sopeutumisstrategiat ja -toimintalinjat”, EYK:n pääjohtaja Hans Bruyninckx toteaa.

Ilmastonmuutoksen kannalta kriittiset alueet

Kaikki Euroopan alueet ovat alttiita ilmastonmuutokselle, mutta joillakin alueilla sen vaikutukset ovat muita kielteisempiä. Etelä- ja Kaakkois-Euroopan ennustetaan olevan ilmastonmuutoksen kannalta kriittinen alue, koska sinne odotetaan eniten kielteisiä vaikutuksia. Alueen lämpötilat nousevat jo nyt huomattavasti aiempaa useammin erittäin korkeiksi, ja sademäärät ja jokien vesimäärät ovat vähentyneet. Se on lisännyt entistä ankarampien kuivien kausien, pienempien satojen, luonnon monimuotoisuuden menettämisen ja metsäpalojen riskiä. Entistä useammin toistuvien lämpöaaltojen ja ilmastosta riippuvaisten tartuntatautien leviämisen odotetaan lisäävän riskejä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.

Euroopan länsiosien rannikko- ja tulva-alueet katsotaan myös kriittisiksi alueiksi, koska niillä tulvariski on kasvanut merenpinnan tason nousemisen ja myrskyvuoksien mahdollisen lisääntymisen vuoksi. Ilmastonmuutos aiheuttaa myös merkittäviä muutoksia merten ekosysteemeissä valtamerten happamoitumisen, lämpenemisen ja hapettomien kuolleiden vyöhykkeiden laajenemisen vuoksi.

Vaikutukset ovat suuria myös arktisen alueen ekosysteemeihin ja ihmisen toimintaan kyseisellä alueella, koska ilman ja meren lämpötilat nousevat nopeasti ja sen myötä manner- ja merijää sulaa.

Joillakin alueilla voi tapahtua myönteisiä vaikutuksia, esimerkiksi maatalouden edellytysten paraneminen joissakin Pohjois-Euroopan osissa, mutta useimmilla alueilla ja aloilla vaikutus on kielteinen.

Ekosysteemit, ihmisten terveys ja talous

Ilmastonmuutos ja muut stressitekijät, kuten maankäytön muutos, aiheuttavat painetta ekosysteemeille ja suojelualueille kaikkialla Euroopassa. Raportissa korostetaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat luonnon monimuotoisuutta maalla ja merellä. Monien eläin- ja kasvilajien elinkaaressa tapahtuu muutoksia, ja ne siirtyvät pohjoisemmaksi ja korkeammalle merenpinnasta, kun taas monet haitalliset vieraslajit vakiintuvat ja laajentavat elintilaansa. Meriympäristön lajit, myös kaupallisesti merkittävät kalakannat, ovat niin ikään siirtymässä pohjoiseen. Nämä muutokset vaikuttavat eri ekosysteemipalveluihin ja talouden aloihin, kuten maa- ja metsätalouteen ja kalastukseen.

Ilmastonmuutoksen keskeiset terveysvaikutukset liittyvät äärimmäisiin sääoloihin, muutoksiin ilmastosta riippuvaisten tautien leviämisessä ja muutoksiin ympäristön ja yhteiskunnan oloissa. Tulvat jokien varsilla ja rannikoilla ovat vaikuttaneet miljoonien ihmisten elämään Euroopassa viime vuosikymmenellä. Terveysvaikutuksia ovat muun muassa vammat, infektiot, altistuminen kemiallisille vaaroille ja vaikutukset mielenterveyteen. Lämpöaalloista on tullut yleisempiä ja ankarampia, mikä aiheuttaa kymmeniä tuhansia ennenaikaisia kuolemia Euroopassa. Tämän suuntauksen ennustetaan lisääntyvän ja tehostuvan, ellei asianmukaisiin sopeutumistoimenpiteisiin ryhdytä. Puutiaislajien, Aasian tiikerihyttysen ja muiden taudinkantajien leviäminen lisää borrelioosin, puutiais-enkefaliitin, Länsi-Niilin kuumeen, dengue-kuumeen, chikungunya-kuumeen ja leishmaniaasin riskiä.

Ilmastonmuutoksen taloudelliset kustannukset voivat olla erittäin suuria. Ilmastoon liittyvät ääriolot ovat ETA-jäsenmaissa aiheuttaneet yli 400 miljardin euron taloudelliset tappiot vuodesta 1980 alkaen. Käytettävissä olevat arviot, jotka koskevat ilmastonmuutoksen tulevia kustannuksia Euroopassa, käsittelevät vain joitakin aloja, ja niissä on paljon epävarmuustekijöitä. Ilmastonmuutoksesta johtuvien ennakoitujen vahinkojen kustannukset ovat kuitenkin suurimpia Välimeren alueella. Myös Euroopan ulkopuolella ilmenevät ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat Eurooppaan kauppaan kohdistuvien seurausten, infrastruktuuriin liittyvien, geopoliittisten ja turvallisuuteen liittyvien riskien sekä muuttoliikkeen myötä.

Sopeutumisen ja tietämyksen edistäminen

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen liittäminen osaksi muita politiikanaloja edistyy, mutta sitä voidaan parantaa edelleen. Muita mahdollisia lisätoimia ovat muun muassa toimintalinjojen johdonmukaisuuden parantaminen eri politiikanaloilla ja hallinnon tasoilla (EU:ssa, ylikansallisesti, kansallisesti ja alueellisesti), entistä joustavammat ja mukautuvat hallinnolliset toimintamallit sekä teknisten ratkaisujen, ekosysteemipohjaisten lähestymistapojen ja ”pehmeiden” toimenpiteiden yhdistelmä.

Ilmasto- ja sopeutumispalvelujen kehittäminen ja käyttö lisääntyvät Euroopassa. Tietämyksen parantaminen olisi hyödyllistä monilla aloilla, esimerkiksi alttiuden ja riskien arvioinneissa eri mittakaavoissa sekä sopeutumistoimien, niiden kustannusten ja hyötyjen ja muiden politiikanalojen kanssa saatujen yhteisvaikutusten ja tehtyjen kompromissien seurannassa, niistä raportoinnissa ja niiden arvioinnissa.

Taustaa

Raportissa arvioidaan indikaattorien perusteella tapahtunutta ja ennakoitua ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia ekosysteemeihin ja yhteiskuntaan. Siinä tarkastellaan myös yhteiskunnan alttiutta kyseisille vaikutuksille, sopeutumista koskevien toimintalinjojen kehitystä ja taustalla olevaa tietoperustaa.

EYK on laatinut raportin yhteistyössä Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen, Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston ja kolmen eurooppalaisen ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista käsittelevän teemakeskuksen (ETC-CCA, ETC-BD ja ETC-ICM) kanssa. Tämä on neljäs ilmastonmuutosta, sen vaikutuksia ja alttiutta sille Euroopassa käsittelevä raportti. Raportti julkaistaan neljän vuoden välein. Tämänkertaisessa julkaisussa pyritään tukemaan EU:n vuoden 2013 sopeutumisstrategian täytäntöönpano- ja tarkistusprosessia, joka on määrä toteuttaa vuonna 2018, ja kansallisten ja ylikansallisten sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kehittämistä.