Ilmastonmuutos nähtävissä Euroopassa – kiireiset sopeutumistoimet tarpeen

Raportissa ”Climate change, impacts and vulnerability in Europe 2012” (Euroopan ilmastonmuutos, vaikutukset ja haavoittuvuus 2012) todetaan, että keskilämpötilojen on havaittu nousseen eri puolilla Eurooppaa ja että sateet ovat vähentyneet Etelä-Euroopassa mutta lisääntyneet Pohjois-Euroopassa. Grönlannin jäätikkö, Jäämeren jää ja monet jäätiköt eri puolilla Eurooppaa sulavat, lumipeite on vähentynyt ja useimmat ikiroudan peitossa olleet alueet ovat lämmenneet.

Viime vuosina äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot, tulvat ja kuivuudet, ovat aiheuttaneet vahinkoa ja yhä suurempia kustannuksia eri puolilla Eurooppaa. Näyttöä tarvitaan lisää, jotta voidaan selvittää, missä määrin ilmastonmuutos on vaikuttanut tähän suuntaukseen, mutta ihmisen toiminnan lisääntyminen vaaralle alttiilla alueilla on ollut keskeinen tekijä. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän tätä haavoittuvuutta, sillä äärimmäisten sääilmiöiden odotetaan voimistuvan ja yleistyvän. Raportissa todetaan, että elleivät Euroopan yhteiskunnat sopeudu tähän, vahingoista aiheutuvat kustannukset kasvavat edelleen.

Raportin mukaan joillakin alueilla on muita heikommat edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen. Tämä johtuu osaksi Euroopan eri alueiden välisistä taloudellisista eroista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat lisätä tätä eriarvoisuutta.

Euroopan ympäristökeskuksen johtaja Jacqueline McGlade on todennut seuraavaa: ”Ilmastonmuutos on todellisuutta eri puolilla maailmaa, ja muutoksen laajuus ja nopeus ovat nähtävissä yhä selvemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että talouden kaikkien toimijoiden, myös kotitalouksien, on sopeuduttava ja vähennettävä päästöjään.”

Havaittu ilmastonmuutos ja tulevaisuuden ennusteet – keskeiset havainnot

Viimeksi kuluneet kymmenen vuotta (2002–2011) ovat olleet Euroopan historian lämpimimmät: maan lämpötila on ollut Euroopassa esiteollisen ajan keskiarvoa 1,3 °C korkeampi. Monet ennustemallit osoittavat, että 2000-luvun jälkipuolella Euroopassa voi olla 2,5–4 °C lämpimämpää kuin vuosina 1961–1990 keskimäärin.

Helleaallot ovat yleistyneet ja pidentyneet, ja ne ovat aiheuttaneet viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kymmeniä tuhansia kuolemantapauksia. Raportin mukaan helleaaltojen ennustettu lisääntyminen voi kasvattaa kuolonuhrien määrää tulevina vuosikymmeninä, ellei yhteiskunta sopeudu niihin. Paleltumiskuolemien ennustetaan kuitenkin vähenevän monissa maissa.

Raportissa todetaan, että sateet vähenevät eteläisillä alueilla mutta lisääntyvät samalla Pohjois‑Euroopassa. Näiden suuntausten ennustetaan jatkuvan.  Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän jokien tulvimista varsinkin Pohjois-Euroopassa, sillä lämpötilan nousu voimistaa veden kiertokulkua luonnossa. Aiemmista tulvatiedoista on kuitenkin vaikeaa erottaa ilmastonmuutoksen osuutta.

Jokien kuivuminen näyttää pahentuneen ja yleistyneen Etelä-Euroopassa. Jokien vähimmäisvirtauksen odotetaan vähenevän kesäisin merkittävästi Etelä-Euroopassa mutta myös monissa muissa osissa Eurooppaa vaihtelevassa määrin.

Arktiset alueet lämpenevät muita alueita nopeammin. Arktisen merijään havaittiin hupenevan ennätyksellisen paljon vuosina 2007, 2011 ja 2012, jolloin jääpeite suli noin puoleen 1980-luvun pienimmästä määrästä. Grönlannin jäätikön sulamisnopeus on kaksinkertaistunut 1990-lukuun verrattuna: vuosina 2005–2009 jäätikön massa väheni keskimäärin 250 miljardia tonnia joka vuosi. Alppien jäätikköjen tilavuudesta on sulanut vuoden 1850 jälkeen pois noin kaksi kolmasosaa, ja tämän suuntauksen ennustetaan jatkuvan.

Merenpinta nousee, mikä lisää rannikkotulvien riskiä myrskyjen yhteydessä. Merenpinnan keskimääräinen taso on noussut maailmanlaajuisesti keskimäärin 1,7 millimetriä vuodessa 1900‑luvulla ja 3 millimetriä vuodessa viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Tulevaisuudenennusteet vaihtelevat suuresti, mutta todennäköistä on, että 2000-luvulla merenpinta nousee voimakkaammin kuin 1900-luvulla. Euroopan rannikoilla merenpinnan nousu kuitenkin vaihtelee esimerkiksi maan paikallisten liikkeiden vuoksi.

Kuumuuteen liittyvien terveysvaikutusten lisäksi ilmastonmuutoksella on raportin mukaan myös muita merkittäviä vaikutuksia ihmisen terveyteen. Ilmastonmuutos vaikuttaa tiettyjen tautien leviämiseen. Sen seurauksena esimerkiksi punkkilaji Ixodes ricinus menestyy pohjoisempana, ja lämpeneminen voi muuttaa osan Euroopasta suotuisaksi tauteja levittäville moskiitoille ja sääskille. Siitepölykausi pitenee ja alkaa 10 päivää aikaisemmin kuin 50 vuotta sitten. Tämäkin vaikuttaa ihmisten terveyteen.

Monissa tutkimuksissa on mitattu kasvien ja eläinten ominaisuuksissa tapahtuvia laaja-alaisia muutoksia. Esimerkiksi kasvit kukkivat varhaisemmassa vaiheessa vuotta ja makean veden kasviplankton- ja eläinplanktonkukinnot ilmestyvät aikaisemmin. Muut eläimet ja kasvit siirtyvät pohjoiseen tai korkeammalle niiden elinympäristöjen lämmetessä. Koska monien lajien muuttovauhti ei pysy ilmastonmuutoksen perässä, lajeja saattaa uhata tulevaisuudessa sukupuutto.

Vaikka Etelä-Euroopassa veden saatavuus maatalouden tarpeisiin voi heikentyä, muilla alueilla viljelyolosuhteet voivat parantua. Monien lajien kasvukausi on pidentynyt Euroopassa, ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan samalla kun lämpimän kauden lajikkeet leviävät pohjoisemmille leveysasteille. Joidenkin lajien sadon odotetaan kuitenkin pienenevän Keski- ja Etelä-Euroopan helleaaltojen ja kuivuuden vuoksi.

Lämpötilojen noustessa lämmityksen tarve on myös vähentynyt, mikä säästää energiaa. Kesien kuumentuessa energiankulutus jäähdytystarpeisiin on kuitenkin vastaavasti lisääntynyt.

Taustaa

Raportin tarkoituksena on esitellä ilmastonmuutoksen vaikutusten laajuutta Euroopassa sekä tiedottaa Euroopan sopeutumisstrategiasta, jonka Euroopan komissio julkaisee maaliskuussa 2013 (European Commission’s European Adaptation Strategy). Euroopan ympäristökeskus tukee tätä strategiaa arvioimalla eri puolella Eurooppaa toteutettavia sopeutumistoimia. Arvio on määrä julkaista vuoden 2013 alussa.

Climate-ADAPT-verkkosivu sisältää runsaasti tietoa, jonka tarkoituksena on auttaa laatimaan ja toteuttamaan toimia ilmastonmuutokseen sopeutumista varten.