Infografiikat

Euroopan maanpeite on säilynyt suhteellisen vakaana vuodesta 2000, ja noin 25 prosenttia on peltojen ja pysyvien viljelykasvien kattamaa, 17 prosenttia laidunta ja 34 metsää. Samalla kaupungit ja betoni-infrastruktuurit kasvavat edelleen ja maatalouteen käytetty kokonaisala supistuu. Vaikka keinotekoiset pinnat kattavat alle viisi prosenttia laajemmasta ETA-alueesta, huomattava alue suljettiin (peitettiin asfaltilla tai betonilla) vuosina 2000–2018. Hyvä uutinen on se, että keinotekoisten pintojen kasvuvauhti on hidastunut viime vuosina.

Lue lisää

Euroopassa maahan ja maaperään kohdistuu monenlaisia paineita, mukaan lukien kaupunkien laajeneminen, maatalouden ja teollisuuden aiheuttama saastuminen, maaperän sulkeminen, maiseman pirstoutuminen, vähäinen viljelykasvien monimuotoisuus, maaeroosio ja ilmastonmuutoksesta johtuvat äärimmäiset sääilmiöt. Entistä vihreämmät kaupungit, joissa on puhtaammat energia- ja liikennejärjestelmät, viheralueita yhdistävä vihreä infrastruktuuri sekä vähemmän voimaperäiset, kestävät maatalouskäytännöt voivat auttaa tekemään maankäytöstä kestävämpää ja maaperästä terveempää Euroopassa.

Lue lisää

Maaperä sisältää merkittäviä määriä hiiltä ja typpeä, jotka voivat vapautua ilmakehään riippuen siitä, miten maata käytetään. Metsien kaataminen tai istuttaminen tai ikiroudan sulaminen voi muuttaa kasvihuonekaasupäästötasetta suuntaan tai toiseen. Ilmastonmuutos voi myös muuttaa huomattavasti sitä, mitä viljelijät voivat tuottaa ja missä.

Lue lisää

Maaperällä on suuri merkitys luonnon kierroissa, myös ravinnekierrossa, ja tähän liittyy se, miten paljon maan orgaanista ainesta – esimerkiksi hiiltä, typpeä ja fosforia – kertyy ja varastoituu maaperään. Maaperässä elävät organismit hajottavat orgaaniset yhdisteet, kuten lehdet ja juurten kärjet, yksinkertaisemmiksi yhdisteiksi ennen kuin kasvit voivat hyödyntää niitä. Jotkin maabakteerit muuttavat ilmakehän typen mineraalitypeksi, joka on välttämätöntä kasvien kasvamiselle. Lannoitteissa on typpeä ja fosforia kasvien kasvun edistämiseksi, mutta kasvit eivät ime koko määrää. Ylijäämä voi kulkeutua jokiin ja järviin ja vaikuttaa elämään näissä vesiekosysteemeissä.

Lue lisää

Monissa maailmanlaajuisissa toimintakehyksissä, myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, käsitellään suoraan ja välillisesti maata ja maaperää. Monia kyseisistä kestävän kehityksen tavoitteista ei voida saavuttaa ilman tervettä maaperää ja kestävää maankäyttöä. Jäljempänä esitetään katsaus niihin kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla on vahva yhteys maaperään.

Lue lisää