All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodiesTee jotain planeettamme hyväksi, tulosta tämä sivu vain tarvittaessa. Pienikin teko voi vaikuttaa valtavasti, kun miljoonat ihmiset totetuttavat sen!
Article
Covid-19-pandemia on puhkeamisestaan lähtien aiheuttanut runsaat puoli miljoonaa kuolemantapausta EU:ssa, eikä se vieläkään ole ohi. Viime viikolla kirjattiin yli 1 000 000 uutta tautitapausta, vaikka pandemia on hidastunut ja kattavat rokotusohjelmat ja laumasuojan vahvistuminen ovat parantaneet ihmisten terveyden suojelua. Talven ja flunssakauden lähestyessä saattaa ilmetä uusia muunnoksia ja tapausten määrä voi kasvaa.
Pandemia on osaltaan saanut aikaan taloudellista epävarmuutta ja haavoittuvuutta. Siitä on seurannut paineita julkiselle taloudelle, ja se on johtanut politiikan uudelleenpriorisointiin. Tätä tilannetta on entisestään kärjistänyt Ukrainan sota, joka on aiheuttanut paitsi valtavaa inhimillistä kärsimystä paikan päällä, myös taloudellisten ongelmien kasvua. Elokuun lopussa vuotuisen inflaatioasteen arveltiin euroalueella olevan 9,1 prosenttia. Kokonaisinflaation laskentaan vaikuttava energian hintojen nousu oli yli 38 prosenttia. Pandemian jälkeen talous oli jo osoittanut elpymisen merkkejä, mutta nyt odotettavissa on korkeaan inflaation liittyvä talouskasvun pysähtyminen. Tulot eivät ole pysyneet inflaation tasalla, mikä heikentää edelleen ostovoimaa niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti.
Kesän aikana otsikoita hallitsi ilmastokriisi. Tiedemaailmasta on jo vuosikymmenten ajan saatu vakuuttavia viestejä siitä, että ilmasto muuttuu ja että ilmastonmuutos vaikuttaa elämän kaikkiin osa-alueisiin. Ilmastonmuutos on miljoonille eurooppalaisille lakannut olemasta vain kuvitteellinen skenaario, joka koostuu tulevaisuudessa mahdollisesti ilmenevistä vaikutuksista. Tänä kesänä siitä on tullut arkitodellisuutta. Suuressa osassa Eurooppaa kärsittiin voimakkaista helleaalloista, joissa lämpötila oli monin paikoin yli 40 °C.
Euroopan keskilämpötilat olivat tänä kesänä ennätyksellisen korkeat. Äärimmäinen kuumuus johti myös kuivuusriskien lisääntymiseen. Elokuu 2022 oli yleisesti ottaen paljon keskimääräistä kuivempi suuressa osassa Länsi-Eurooppaa ja joissakin Itä-Euroopan osissa. Sademäärät ovat itse asiassa monissa Euroopan osissa olleet jo useina perättäisinä vuosina keskimääräistä pienemmät. Suurimmassa osassa Skandinaviaa sekä osissa Etelä- ja Kaakkois-Eurooppaa oli kesällä kuitenkin tavanomaista sateisempaa. Tästä ilmastoon liittyvästä epävarmuudesta ja epävakaudesta huolimatta lähes kahta kolmasosaa Euroopasta uhkaa elokuun 2022 lopussa kuitenkin kuivuus, joka on Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen tuoreen arvion mukaan todennäköisesti ”pahin vähintään viiteensataan viimeksi kuluneeseen vuoteen”.
Äärimmäinen kuumuus ja maaperän tavallista vähäisempi kosteus lisäävät metsäpalojen vaaraa. EU:n metsäpaloissa on tänä vuonna palanut tähän mennessä ennätykselliset 700 000 hehtaaria metsää. EU:n metsäpalotietojärjestelmän mukaan Espanja on tähän mennessä kärsinyt eniten metsäpaloista. Siellä on palanut runsaat 283 000 hehtaaria (Luxemburgin pinta-alaa vähän suurempi ala) metsää. Seuraavina ovat Romania (150 735 ha), Portugali (86 631 ha), Ranska (62 102 ha) ja Italia (42 835 ha).
Nämä ilmastovaikutukset ilmenevät tilanteessa, jossa vallitsee laajempi biodiversiteettikriisi. Sen syynä ovat liikahyödyntäminen, ekosysteemin rappeutuminen sekä saastuminen, ja ilmastonmuutos pahentaa sitä entisestään. Monet ekosysteemit maaperän luontotyypeistä merellisiin luontotyyppeihin ovat vaarassa, ja monia lajeja uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Ympäristön tilan heikentyminen vaikuttaa terveyteemme ja hyvinvointiimme sekä kykyymme selviytyä ilmastonmuutoksesta.
Nämä kriisit ovat maailmanlaajuisia ja sidoksissa toisiinsa. Niiden taustalla ovat maailmantalouden kestämättömät tuotanto- ja kulutusjärjestelmät. Covid-19-tautiin on tähän mennessä menehtynyt yli 6,5 miljoonaa ihmistä. Intian niemimaa kärsi tänä kesänä äärimmäisestä kuumuudesta. Kolmannes Pakistanista on tulvaveden peitossa. Maapallon äärimmäiset lämpötilat ovat sulattaneet nopeasti Himalajan jäätikköjä, ja 32 miljoonaa pakistanilaista on joutunut jättämään kotinsa sulamisen aiheuttamien tulvien vuoksi. He tarvitsevat kiireellisesti suojaa, ruokaa ja lääkkeitä. Pakistanissa aiheutuneiden tuhojen laajuus, Etelä-Korean taifuunin voimakkuus ja Kaliforniassa jatkuvat maastopalot ja kuivuus ovat ylittäneet ennusteet.
Pakistanin tulvien vaikutukset tuntuvat kaikkialla maailmassa. Pakistan on merkittävä riisin tuottaja ja kuluttaja. Riisi on yksi tärkeimmistä perustarvikkeista maailman elintarvikemarkkinoilla, jotka ovat jo nyt paineen alla Ukrainan sodan vuoksi. Elintarvikkeiden hinnat ja markkinat ovat epävakaat, ja niihin vaikuttavat toimitusketjujen mahdolliset häiriöt. Lisäksi Euroopassa vallitseva kuivuus vaikuttaa todennäköisesti hintoihin, mikä kärjistää elinkustannuskriisiä.
Myös Ukrainan sota on pakottanut miljoonia ihmisiä jättämään kotinsa. Lisäksi se on aiheuttanut ihmishenkien menetyksiä, ympäristön pilaantumista ja keskeisen infrastruktuurin tuhoutumista. Kyseessä on humanitaarinen kriisi, josta elpyminen kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Sota on aiheuttanut Euroopassa myös talouskriisin ja energiakriisin. Vastauksena Venäjän hyökkäykseen Euroopan unioni asetti Venäjälle talouspakotteita ja alkoi tarkastella fossiilisten polttoaineiden tuontia Venäjältä.
Venäjä on ollut monissa EU:n jäsenvaltioissa pääasiallinen energian toimittaja, mutta nyt Euroopan komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät vähentämään riippuvuutta Venäjästä. Syyskuun alussa Venäjä keskeytti kaasun toimituksen North Stream 1 -kaasuputken kautta. Ennen sotaa tämän kaasuputken kautta toimitettiin lähes 40 prosenttia EU:hun tuodusta maakaasusta.
Euroopassa nyt vallitseva energiakriisi on kaksijakoinen: energian hinnat ovat nousseet jyrkästi, ja Eurooppaan suuntautuva energian tarjonta on tulevina talvikuukausina rajallista. Monet Euroopan maat ovat alkaneet ottaa käyttöön kiireellisiä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään kulutusta, varmistamaan energiaturvallisuus ja vähentämään jätteen syntymistä sekä rajoittamaan kotitalouksien energialaskujen kasvamisen vaikutuksia.
Tämä monien samanaikaisten kriisien sävyttämä tilanne on ennennäkemättömän monitahoinen ja haasteellinen. Kuten kaikissa kriiseissä, vaikutukset kohdistuvat joihinkin maihin ja yhteisöihin muita vahvemmin. Monien Euroopan ja koko maailman kotitalouksien huolenaiheena on perustarpeiden täyttäminen, kuten ruoasta ja lämmityksestä huolehtiminen. Olemme haavoittuvassa asemassa.
Myös luonnonjärjestelmät, terveys ja talous ovat haavoittuvassa asemassa. Useimmilla maailmanlaajuisilla kriiseillä on yksi ainoa perimmäinen syy: maapallon resurssien kestämätön käyttö.
EU ja muut tahot ovat kuitenkin osoittaneet keinoja puuttua tähän perimmäiseen syyhyn ilmasto- ja ympäristötoimien avulla.
EU on asettanut Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa kunnianhimoisia tavoitteita näiden kriisien syihin puuttumiseksi. Tavoitteena on muuttaa energiajärjestelmiä, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, investoida puhtaisiin, uusiutuviin energianlähteisiin, ennallistaa luontoa, vahvistaa kiertotalouden asemaa taloudessa ja varmistaa samalla oikeudenmukainen siirtymä, jossa tuetaan niitä, joihin kriisit vaikuttavat eniten.
Siirtymä on välttämätön, mutta helposti se ei tule toteutumaan. Siihen tarvitaan aikaa ja rahaa. Meillä ei kuitenkaan ole muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä pikaisesti toimiin, jotta voimme selvitä meihin vaikuttavista monenlaisista kriiseistä, kuten energiapula, sään ääri-ilmiöt tai inflaation kiihtyminen. Toimien, päätösten ja politiikkojen tavoitteena olisi oltava kestävän tulevaisuuden luominen. Toimimatta jättäminen on entistä vastuuttomampaa, tulee kalliimmaksi kuin toimiminen ja on myös eettisesti tuomittavaa.
Ympäristöön liittyviä, taloudellisia ja sosiaalisia haavoittuvuuksia sekä nykyisen talousmallimme vaikutuksia on tutkittu ja dokumentoitu perusteellisesti. Tieteelliset mallit ja analyysit ovat jopa vuosikymmeniä sitten antaneet hyvän käsityksen siitä, mihin olemme menossa. Se, mitä nyt tapahtuu, ei siis ole odottamatonta eikä poikkeuksellista. Olemme nyt siinä pisteessä, että tulevaisuuden ennustamisen sijaan on käytettävä kaikki saatavissa oleva tieto tulevaisuuden muovaamiseen aidosti kestävään suuntaan.
Hans Bruyninckx
Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja
Pääkirjoitus on julkaistu EEA:n uutiskirjeessä syyskuussa 2022
For references, please go to https://eea.europa.eu./fi/articles/kesaa-2022-leimasivat-monenlaiset-kriisit or scan the QR code.
PDF generated on maanantai 23. joulukuuta 2024, 08.00
Engineered by: EEA:n web-tiimi
Software updated on 26 September 2023 08:13 from version 23.8.18
Software version: EEA Plone KGS 23.9.14
tallenna toimenpiteet
Jaa muiden kanssa