Investoinnit kestävään kehitykseen

Laajasti ottaen kestävällä rahoituksella tarkoitetaan investointien suuntaamista uudelleen siten, että ne vastaavat kestävän kehityksen tavoitteita, ja tällaisten investointien lisäämistä. Vihreä rahoitus on osa kestävää rahoitusta, ja sillä tarkoitetaan investointeja, joilla edistetään kestävyyttä koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamista. Vihreän rahoituksen vauhdittaminen on tärkeää, koska ympäristötavoitteisiin pääseminen on suurelta osin investointihaaste.

Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien ulottuvuuksien huomioon ottaminen koko investointiketjussa auttaa ohjaamaan pääomaa toimintoihin, jotka ovat kestäviä pitkällä aikavälillä. Sen avulla voidaan myös yksilöidä ja hallita rahoitusvakautta koskevia mahdollisia systeemisiä riskejä.

On usein vaikeaa muuntaa tavoitteita, toimintapolitiikkaa ja toimenpiteitä suoraan investointitarpeiksi, mutta joitakin arvioita on olemassa.  On esimerkiksi arvioitu, että EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vuodesta 2021 eteenpäin vuosittain noin 1 biljoonan euron investoinnit. Investointivajeen – eli sen, kuinka paljon 1 biljoonasta eurosta puuttuu – arvioidaan olevan vuositasolla noin 180 miljardia euroa. On tärkeää pitää mielessä, että kyseessä eivät ole kustannukset vaan tuottavat investoinnit, joihin liittyy odotettavissa olevia tuottoja ja moninkertaisia rinnakkaishyötyjä. Yhdistyneet kansakunnat on arvioinut, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi noin 5–7 biljoonan Yhdysvaltain dollarin investointeja, ja että kehitysmaissa investointivaje on noin 2,5 biljoonaa dollaria.

Tällaisten investointivajeiden täyttäminen vaatii paljon enemmän kuin mitä julkinen sektori yksinään pystyy tarjoamaan, mistä syystä on välttämätöntä hyödyntää finanssimarkkinoiden valtavaa kapasiteettia.  On löydettävä uusia tapoja auttaa ja kannustaa sijoittajia suuntaamaan pääomia siten, että vajeet voidaan täyttää. On ratkaisevan tärkeää saada enemmän ja parempaa kestävää rahoitusta pitkän aikavälin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Monet julkiset ja yksityiset toimijat ovat työskennelleet vihreän ja kestävän rahoituksen alalla EU:ssa, joten käsite ei ole uusi. Uutta on nopeasti kasvava poliittinen tahto ja järjestelmällisemmän päätöksenteon tuen tarve. Yhä laajemmin ollaan yhtä mieltä siitä, että rahoitusjärjestelmän muutokset ovat avainasemassa, jotta Euroopassa pystytään saavuttaman kestävyystavoitteet ja turvaamaan rahoitusvakaus. Lisäksi kestävän rahoituksen selkeä ja ennakoitava kehys auttaa tekemään EU:sta houkuttelevamman kohteen ympäristöinvestoinneille. 

Euroopan komissio on ollut tässä kehityksessä keskeinen toimija, ja äskettäin se on julkaissut kestävää rahoitusta koskevien lainsäädäntöehdotusten ensimmäisen erän. Nämä ehdotukset etenevät nyt EU:ssa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaan. Samaan aikaan erityinen asiantuntijaryhmä aloittaa työskentelynsä tehtävänään käsitellä säädösehdotusten teknisiä näkökohtia ja kehittää kestävien sijoitusten alustavat kategoriat ja niitä koskevat kriteerit.

Mitään yksittäistä ratkaisua ei ole. Sen sijaan on laaja kirjo kysymyksiä, jotka on ajan mittaan ratkaistava. Sekä kestävän kasvun rahoitusta koskevassa Euroopan komission toimintasuunnitelmassa että kestävää rahoitusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportissa tuodaan esiin eräitä tärkeimpiä niistä.

Yksi komission ja korkean tason asiantuntijaryhmän esiin tuomista keskeisistä kysymyksistä on tarve perustaa EU:n laajuinen kestävien toimintojen luokitusjärjestelmä. Järjestelmän avulla voitaisiin määritellä, millaiseen taloudelliseen toimintaan olisi investoitava ja millaisin edellytyksin, jotta voitaisiin konkreettisesti edistää tiettyjä ympäristötavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintää tai ekosysteemien suojelua. Kyseessä on kunnianhimoinen mutta myös hyvin haastava tehtävä, johon tarvitaan asiantuntemusta monilta tieteenaloilta. Luokitusjärjestelmän on oltava teknisesti aukoton, mutta siitä ei saa tulla liian monimutkaista. Rahoitusjärjestelmän pitäisi pystyä toimimaan tehokkaasti ja tekemään päätöksitä sen valulla.

EU:n laajuinen kestävyysluokitusjärjestelmä täydentäisi nykyisiä ala- ja aihekohtaisia politiikkoja ja lisäisi sijoittajien varmuutta noudatettavasta politiikasta.

Tällä hetkellä käytössä on useita kansallisia ja markkinalähtöisiä lähestymistapoja, mutta ei EU:n laajuista järjestelmää, joka kattaisi kaikki keskeiset ympäristötavoitteet yhdenmukaisella tavalla ja jossa selvennettäisiin, mitä tarkoitetaan ympäristön kannalta kestävällä investoinnilla. Tämä yhdenmukaistamisen puute aiheuttaa epävarmuutta sijoittajille ja estää kestävien investointien sisämarkkinoiden kehitystä. Lisäksi yhteisten teknisesti tarkkojen kriteerien määrittäminen EU:n laajuisessa järjestelmässä vähentäisi finanssituotteiden mahdollisen viherpesun riskiä markkinoilla.

Euroopan ympäristökeskus osallistuu jatkossakin kestävää rahoitusta koskevaan EU:n toimintapoliittiseen prosessiin. Lyhyellä aikavälillä Euroopan ympäristökeskus tukee komission teknisen asiantuntijaryhmän työtä.

Pitkällä aikavälillä Euroopan ympäristökeskuksen tehtävä riippuu lainsäädäntöprosessin tuloksista ja resursseista. Komission äskettäisessä ehdotuksessa Euroopan ympäristökeskuksen esitetään osallistuvan julkisten ja yksityisten organisaatioiden yhteiseen pitkäaikaiseen foorumiin, jolla käsitellään kestävää rahoitusta. Foorumi avustaisi komissiota ja antaisi sille neuvontaa ensisijaisesti EU:n laajuiseen kestävien toimintojen luokitusjärjestelmään liittyvistä aiheista. Foorumin osana Euroopan ympäristökeskus tekisi läheistä yhteistyötä muiden julkisten elinten kanssa, kuten Euroopan investointipankin, Euroopan kolmen valvontaviranomaisen ja Euroopan investointirahaston kanssa.

Mielestäni ympäristö- ja finanssipolitiikan välinen yhteys on tulevaisuudessa entistä vahvempi, mikä hyödyttää molempia politiikan aloja. Suurimmalla osalla edessä olevista ympäristöhaasteista on erittäin vahva kytkös investointeihin. Selkeä, vakaa ja toteutuskelpoinen toimintapoliittinen kehys on olennaisen tärkeä, jotta nämä investoinnit voidaan rahoittaa.

Andreas Barkman

Ilmastonmuutosta ja energiaa koskeva strateginen neuvonta, Euroopan ympäristökeskus