Tietoja jätteistä ja raaka-ainevaroista

Sivu Viimeksi muokattu 03.06.2016

Topics: Resurssitehokkuus ja jätteet

Euroopan talous perustuu korkeaan luonnonvarojen kulutukseen. Niihin kuuluvat raaka-aineet (kuten metallit, rakennusmineraalit tai puu), energia ja maa. Euroopan luonnonvarojen kulutusta ohjaavia tärkeimpiä voimia ovat talouden kasvu, tekninen kehitys ja muuttuvat kulutus- ja tuotantomallit. Noin kolmannes käytetyistä luonnonvaroista muuttuu jätteeksi ja päästöiksi. Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) jäsenvaltioissa tuotetaan joka vuosi noin neljä tonnia jätettä henkeä kohden. Jokainen EU:n kansalainen heittää keskimäärin vuosittain pois 520 kg kotitalousjätettä, ja tämän määrän odotetaan nousevan.

Resurssitehokkuus ja jätteet

Menu

15:ssä EU:n jäsenvaltiossa raaka-aineiden käyttö on muuttunut vain vähän viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Se on edelleen noin 15–16 tonnia henkeä kohden vuodessa. Määrä vaihtelee kuitenkin huomattavasti maasta toiseen: noin 12 tonnista henkeä kohden Italiassa 38 tonniin henkeä kohden Suomessa. Suurin osuus muodostuu rakennusmateriaaleista, joita seuraavat fossiiliset polttoaineet ja biomassa. Luonnonvarojen käytön tehokkuus on EU-15:ssä useita kertoja tehokkaampaa kuin EU:n uusissa jäsenvaltioissa tai Kaakkois-Euroopan maissa. Vuodelle 2020 tehtyjen ennusteiden mukaan luonnonvarojen käyttö EU:ssa kasvaa edelleen.

Luonnonvarojen käyttö lisääntyy myös muissa maailman osissa. Tämä johtuu osittain tavaroiden ja palvelujen lisääntyneestä kulutuksesta Euroopassa, mikä perustuu usein muilta alueilta otettuihin luonnonvaroihin.

EU:n tavoitteena on uudistetun EU:n kestävän kehityksen strategian (2006) mukaisesti seuraava: "Parannetaan resurssitehokkuutta, jotta uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä voidaan yleisesti vähentää ja lieventää tähän liittyviä raaka-aineiden käytön ympäristövaikutuksia, käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja niin, ettei niiden uusiutumiskykyä ylitetä."

Euroopan suuri luonnonvarojen kulutus kuormittaa ympäristöä sekä Euroopassa että maailman muilla alueilla. Kuormituksen syitä ovat muun muassa uusiutumattomien luonnonvarojen hävitys, uusiutuvien luonnonvarojen voimaperäinen käyttö, liikenne sekä kaivostoiminnasta, tuotannosta, kulutuksesta ja jätteistä aiheutuvat korkeat päästöt veteen, ilmaan ja maaperään. Luonnonvarojen käytön jatkuvan kasvun fyysiset rajat hyväksytään yleisesti. Asuminen, ruoka ja liikkuminen aiheuttavat suurimman osan luonnonvarojen käytöstä ja ympäristökuormituksesta.

Jätteiden hävitys voi mahdollisesti aiheuttaa useita terveys- ja ympäristövaikutuksia, kuten päästöjä ilmaan, pinta- ja pohjaveteen, riippuen siitä, kuinka jätteitä käsitellään. Jäte merkitsee myös luonnonvarojen häviämistä (sisältämiensä metallien tai muiden kierrätettävien raaka-aineiden muodossa tai mahdollisena energian lähteenä). Siksi järkiperäinen jätehuolto voi suojella kansanterveyttä ja ympäristön laatua, samalla kun se tukee luonnonvarojen suojelua.

Suurimmat jätevirrat Euroopassa saavat alkunsa rakentamisesta ja purkutöistä sekä valmistustoiminnasta. Suurin osa EU:n yhdyskuntajätteistä toimitetaan edelleen kaatopaikoille (45 %). Yhä suurempi osa yhdyskuntajätteestä kuitenkin kierrätetään tai kompostoidaan (37 %) tai poltetaan energian talteen ottamiseksi (18 %).