Infografiikat

Vaihda kieli

Lehdistöpalvelu

Menu

Kuinka ympäristö ja hyvinvointimme ovat yhteydessä toisiinsa? — 12.03.2015: Luonnonvaroilla ruokitaan tuotantoa ja kulutusta sekä luodaan varallisuutta ja työpaikkoja, mikä parantaa elämänlaatuamme ja hyvinvointiamme. Luonnonvarojen nykyinen kulutustaso kuitenkin heikentää ekosysteemiemme kykyä elättää meitä tulevaisuudessa.
Infografiikat — 11.03.2015
Miten saamme taloudestamme kiertävän ja resurssitehokkaan? — 11.03.2015: Käytämme tällä hetkellä enemmän luonnonvaroja kuin planeettamme kykenee tuottamaan. Meidän on vähennettävä tuottamiemme jätteiden ja hyödyntämiemme raaka-aineiden määrää.
Kuinka ostamamme, syömämme tai syömättä jättämämme ruoka vaikuttaa ympäristöön? — 12.03.2015: Ennen kuin ruoka päätyy lautasillemme, se on tuotettava, käsiteltävä, pakattava, kuljetettava ja jaeltava. Jokainen vaihe vaatii resursseja ja tuottaa lisää jätteitä ja saasteita.
Mitkä ovat ruokajätteen lähteet Euroopassa? — 12.03.2015: Noin kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta heitetään pois. Ruokajäte aiheuttaa merkittävää resurssien - maan, veden, energian ja työvoiman - hävikkiä.
Miten voimme vähentää jätteiden määrää ja hyödyntää niitä paremmin? — 12.03.2015: Paras keino pienentää jätteiden ympäristövaikutuksia on estää jätteiden syntyminen. Monia pois heittämistämme tavaroista voitaisiin myös käyttää uudelleen tai kierrättää raaka-aineiksi.
Mitkä ovat merten roskaantumisen lähteet ja vaikutukset? — 12.03.2015: Entistä suurempia määriä roskia päätyy maailman valtameriin vahingoittaen terveitä ekosysteemejä, tappaen eläimiä ja vaarantaen ihmisten terveyden. Ratkaisu on jätteiden syntymisen ehkäiseminen ja parempi jätehuolto maalla.
Euroopan jätevirrat — 12.03.2015: EU-28:ssa ja Norjassa syntyi vuonna 2010 yhteensä noin 2 500 miljoonaa tonnia jätettä. Ohessa on esitetty, mistä jätteet olivat peräisin ja mistä ne muodostuivat.
Kuinka suuren osan yhdyskuntajätteistämme kierrätämme? — 12.03.2015: Huomattava osa pois heittämästämme jätteestä voidaan kierrättää. Kierrätys suojelee ympäristöä vähentämällä kaatopaikkajätteiden määrää ja tarjoamalla raaka-ain
Euroopan ilmasto muuttuu — 15.10.2015: Muuttuva ilmasto vaikuttaa lähes kaikkiin elämämme osa-alueisiin. Sateiden yhä suurempi intensiteetti ja toistuvuus eri puolilla Eurooppaa merkitsee jatkossa sitä, että tulvia on yhä enemmän ja ne ovat entistä vakavampia. Muualla Euroopassa, myös sen eteläosissa, lämpötilan kohoaminen ja sateiden väheneminen tarkoittavat sitä, että monet alueet saattavat joutua kärsimään kuivuudesta.
Olemmeko valmiita ilmastonmuutokseen? — 15.10.2015: Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin terveyteemme, ekosysteemeihin ja talouteen. Tulevina vuosikymmeninä näistä vaikutuksista tulee todennäköisesti entistä vakavampia. Ellei näihin vaikutuksiin puututa, ne voivat osoittautua erittäin kalliiksi niistä johtuvien sairauksien, ekosysteemeihin kohdistuvien haittavaikutusten sekä omaisuuden ja infrastruktuurin vahingoittumisen vuoksi.
Ilmastonmuutos ja meret — 15.10.2015: Ilmastonmuutos nostaa merten lämpötilaa, aiheuttaa meriympäristöjen happamoitumista ja muuttaa sademalleja. Yhdessä nämä tekijät yleensä pahentavat muiden ihmisen merille aiheuttamien paineiden vaikutuksia, mikä johtaa merten biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen.
Ilmastonmuutos ja maatalous — 15.10.2015: Maatalous sekä edistää ilmastonmuutosta että joutuu kohtaamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset. EU:n on vähennettävä maatalouden tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä ja mukautettava elintarvikkeiden tuotannon järjestelmäänsä siten, että se selviää ilmastonmuutoksesta. Koska resurssien maailmanlaajuinen tarve ja kilpailu niistä kasvavat koko ajan, EU:n elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta on tarkasteltava laajemmasta näkökulmasta ja otettava huomioon maatalouden, energiatalouden ja elintarviketurvan välinen yhteys.
Maaperä ja ilmastonmuutos — 15.10.2015: Maaperä on tärkeä ja usein laiminlyöty ilmastojärjestelmän osa. Se on merien jälkeen toiseksi suurin hiilivarasto tai “hiilinielu”. Tärkeiden maaekosysteemien ennallistaminen ja kestävä maankäyttö kaupunki- ja maaseutualueilla voivat auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen — 15.10.2015: Euroopan unionin toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tuottavat tulosta. Itse asiassa EU:n odotetaan saavuttavan yksipuolisen 20 prosentin vähennystavoitteen (vuoden 1990 tasoon verrattuna) jo ennen sovittua vuoden 2020 määräaikaa. EU pyrkii myös vähentämään omia päästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vähentämään taloutensa hiilipäästöjä lisää vuoteen 2050 mennessä. EU tuottaa tällä hetkellä 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Polttoainetyypit ja kasvihuonekaasupäästöt — 08.09.2016: Kuljetusten kysyntä liittyy läheisesti taloudelliseen toimintaan. Kun tuotos kasvaa taloudellisen kasvun kausina, myös kuljetettavaa tavaraa on enemmän, ja myös ihmiset liikkuvat enemmän. Polttoaineen valinta on läheisesti kytköksissä siihen, miten liikenne vaikuttaa ihmisten terveyteen, ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Puhtaita vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten sähköä, on jo saatavissa. Ne voivat olla käyttökelpoisia bensiinin ja dieselin korvikkeita. Matkan pituus vaikuttaa soveltuvan polttoainetyypin valintaan.
Liikenteen päästöt ja tehokkuus — 08.09.2016: Fossiilisia polttoaineita käyttävä maantieliikenne on liikenteen aiheuttamien ilmansaasteiden merkittävin lähde. Jokaisesta ajoneuvosta vapautuu päästöjä useista lähteistä.
Altistuminen ilmansaasteille kaupungeissa — 08.09.2016: Monet eurooppalaiset altistuvat haitalliselle määrälle ilmansaasteita. Jopa 30 % kaupungeissa asuvista eurooppalaisista altistuu ilmansaastepitoisuuksille, jotka ylittävät EU:n ilmanlaatustandardien vaatimukset. Noin 98 % kaupungeissa asuvista eurooppalaisista altistuu ilmansaastepitoisuuksille, jotka ovat haitallisia terveydelle Maailman terveysjärjestön tiukkojen ohjeiden mukaan.
Melusaaste Euroopassa — 08.09.2016: Melusaaste on kasvava ympäristöongelma, jota aiheuttavat monet lähteet. Melusaaste vaikuttaa vahingollisesti sille altistuvien ihmisten hyvinvointiin, villieläinten terveyteen ja levinneisyyteen sekä lasten oppimiskykyyn.
EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä — 08.09.2016: EU:ssa on asetettu useita tavoitteita, joilla pyritään vähentämään Euroopassa liikenteen ympäristövaikutuksia, kuten kasvihuonekaasuja. Tavoitteet liikennesektorille ovat osa EU:n yleistä tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 % vuoteen 2050 mennessä.
Lämpötilainversiossa saasteet jäävät lähelle maanpintaa — 08.09.2016: Lämpötilainversio lisää saastumisen todennäköisyyttä. Talvikuukuukausien pitkien korkeapainejaksojen aikana auringon säteily lämmittää maanpintaa. Puuttuva pilvipeite yöllä tarkoittaa sitä, että maan lämpötila jäähtyy nopeasti ja maata koskettava ilmamassa viilenee. Lämmin ilma nousee ylöspäin ja sulkee kylmän ilman maanpinnan yläpuolelle kannen tavoin. Samaan loukkuun jäävät myös esimerkiksi maantieliikenteen saasteet, jolloin maanpintaa lähinnä oleva ilmakerros saastuu saastumistaan. Tätä jatkuu, kunnes sää muuttuu.