Kaupungit

"Miksi ekosysteemejä ei voitaisi tuhoamisen sijaan luoda?" kysyy professori Jacqueline McGlade. "Teknologia ja suunnittelutaidot ovat käden ulottuvilla. Ympäri Eurooppaa löytyy esimerkkejä tulevasta, mutta ne ovat siltikin vain yksittäisiä ilmiöitä. On siirryttävä yksittäisistä innovaatioista tulevaisuuden kaupunkeihin."

"Otetaan esimerkiksi valo, joka on luonnonvara. Ihmiset haluavat työskennellä ja elää luonnonvalon ympäröimänä. Luonnonvaloa voidaan hyödyntää rakentamisessa helposti paljon enemmän. Tai seinäpuutarhat. Seinäpuutarhojen avulla kaupungeista voidaan tehdä kestäviä kaupunkimaatiloja, joissa sadon voi kasvattaa ja kerätä rakennusten ulko- ja sisäseiniltä."

"Ajatus elävistä seinistä ja seinillä kasvavista puutarhapalstoista on ikivanha, ja sen juuret ovat Babylonin riippuvissa puutarhoissa. On käsittämätöntä, ettei tähän ajatukseen ole tartuttu aiemmin, mutta nyt tapojen muuttaminen on entistä kiireellisempää ilmastonmuutoksen vuoksi", toteaa prosessori Jacqueline McGlade.

Kaupunkien lämpötila on korkeampi, koska betoni ja asfaltti imevät lämpöä ja vapauttavat sitä hitaasti, minkä vuoksi kasvukausi on pidempi ja tuotto suurempi. Katoilla voitaisiin ottaa talteen sadevettä, joka voitaisiin ohjata putkistoja pitkin ja jolla voitaisiin kastella kaikki alemmat tasot. Kasveilla on myös eristävä vaikutus, joten rakennusten asuintilat pysyisivät kesällä viileinä ja talvella lämpiminä.

Liikkuva väestö

Maailman väestö on kerääntymässä kaupunkeihin. On odotettavissa, että maailman arvioiduista yhdeksästä miljardista ihmisestä vuonna 2050 kaupunkialueilla asuu 80 prosenttia. Monet kaupungit ponnistelevat selvitäkseen tilanahtauden, köyhyyden, saasteiden ja liikenteen aiheuttamista yhteiskunnallisista ongelmista ja ympäristöongelmista.

Kaupungissa asumiseen keskittyvän trendin uskotaan jatkuvan. Kaikki maailman kaupungit vievät maapallon pinta-alasta vain kaksi prosenttia, mutta kaupungeissa asuu puolet maailman väestöstä.⁽²⁰⁾ Euroopan väestöstä 75 prosenttia asuu kaupungeissa. Luku noussee 80 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Euroopan suuret ja pienet kaupungit vastaavat nykyisellään 69 prosentista Euroopan energiankulutuksesta ja tuottavat näin ollen suurimman osan kasvihuonekaasupäästöistä. Kaupunkien ympäristövaikutukset ulottuvat kauas ja laajalle, koska kaupungit ovat riippuvaisia niitä ympäröivistä alueista. Ne vastaavat kaupunkien energian ja resurssien kysyntään ja toimivat jätteiden sijoituspaikkana. Suur-Lontoon alueella tehdyssä tutkimuksessa⁽²¹⁾ arvioidaan, että Lontoon ekologinen jalanjälki on 300 kertaa suurempi kuin sen maantieteellinen pinta-ala ja siten lähes kaksi kertaa koko Yhdistyneen kuningaskunnan pinta-ala. Kaupunkien saasteet vaikuttavat usein myös kaupunkien ulkopuolella.

Ilmastonmuutos on uudenlainen ja pahaenteinen uhka kaupunkiasumiselle. Jotkin kaupungit kärsivät ilmastonmuutoksesta merkittävästi. Tämä saattaa kärjistää sosiaalista epätasa-arvoa: köyhä väestö on uhatumpi, eikä sillä ole riittäviä keinoja sopeutua tilanteeseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös kaupunkiympäristöön, esimerkiksi ilman ja veden laatuun.

Sopeutumisesta uuteen ajattelutapaan

Euroopan kaupungeilla ja kaupunkialueilla on useita, muun muassa yhteiskuntaan, terveydenhuoltoon ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Kaupunki-sanaan kytkeytyvä ihmisten, yritysten ja palvelujen olo toistensa lähellä synnyttää myös kaupungeissa monia mahdollisuuksia.

Kaupunkiympäristö tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kestävään asumiseen. Kaupunkien väestötiheys merkitsee lyhyempää matkaa työhön ja palveluihin ja julkisen liikenteen parempaa hyödyntämistä, ja pienemmät asunnot tarvitsevat vähemmän valaistusta ja lämmitystä. Näin ollen kaupunkiasuminen kuluttaa vähemmän energiaa henkeä kohti kuin maaseutuasuminen.⁽²²⁾

Euroopan kaupungit ovat niin ikään ainutlaatuisessa asemassa ajatellen ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Kaupungin fyysiset ominaisuudet, rakenne, hallinto ja sijainti ovat vain joitakin niistä tekijöistä, joilla voidaan vaikuttaa edistäen tai lieventäen kumpaakin ilmiötä.

Tekniset ratkaisut, kuten tulvaesteet, ovat selvästikin vain osa ratkaisua. Sopeutuminen edellyttää myös kaupunkien rakenteen ja hallinnon uudelleentarkastelua, ja tarkastelun tulokset on otettava järjestelmällisesti huomioon kaikissa politiikoissa, mukaan luettuina maankäyttöä, asuinrakentamista, vesihuoltoa, liikennettä, energiaa, sosiaalista tasa-arvoa ja terveydenhuoltoa koskevat politiikat.

Ajattelemalla kaupunkirakennetta, arkkitehtuuria, liikennettä ja suunnittelua uudella tavalla kaupungit ja kaupunkimaisemat voidaan muuttaa kaupunkiekosysteemeiksi ilmastonmuutosta hillitsemään (parempi liikenne, puhtaampaa energiaa) ja siihen sopeutumaan (kelluvat talot, seinäpuutarhat). Parempi kaupunkisuunnittelu parantaa elämänlaatua kaikilla osa-alueilla ja luo uusia työmahdollisuuksia lisäämällä uusien teknologioiden ja vihreän arkkitehtuurin markkinoita.

Keskeistä on suunnitella kaupungit siten, että energiaa kulutetaan henkeä kohti vähemmän muun muassa kestävän kaupunkiliikenteen ja energiaa säästävän asumisen avulla. Energiatehokkuutta edistävät ja uusiutuvia luonnonvaroja, kuten aurinko- ja tuulienergiaa ja vaihtoehtoisia polttoaineita, suosivat uudet tekniikat ovat myös tärkeitä samoin kuin se, että yksittäisille ihmisille ja organisaatioille tarjotaan mahdollisuuksia muuttaa toimintatapojaan.

Tulevaisuuden suunnitelmat

"Varmaa on vain se, että tulevaisuus on erilainen kuin odotimme. Teemme suunnitelmia tämän epävarmuuden huomioon ottaen", toteaa Johan van der Pol, Ijburgin kelluvan asuinalueen Amsterdamiin suunnitelleen ja sitä rakentavan hollantilaisen rakennusliikkeen Dura Vermeerin apulaisjohtaja.

Ijburg on yksi kunnianhimoisimmista Amsterdamin kaupungin koskaan toteuttamista hankkeista. Kasvava väestö ja nouseva vedenpinta ovat pakottaneet tiheästi asutetun kaupungin käyttämään mielikuvitustaan ja kokeilemaan uudenlaista arkkitehtuuria rakentamalla veden päälle. Uudet rakennukset on "telakoitu" kelluviin kävelyteihin ja liitetty sähkö-, vesi- ja viemäriverkostoihin. Rakennukset voidaan irrottaa ja siirtää muualle vaivattomasti, mikä antaa aivan uuden merkityksen käsitteelle liikkuva talo. Kehittyvässä kaupunginosassa on ympäristöystävällisiä kelluvia kasvihuoneita, joissa kasvatetaan kaikenlaisia hedelmiä ja vihanneksia.

Ijburgin kelluvat talot ovat vain yksi esimerkki arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun uusista suuntauksista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat Etelä-Euroopan kuivuudesta ja helleaalloista pohjoisen tulviin. Kaupunkien on sopeuduttava. Tulvaesteiden ja vesikuljetusten lisäämisen sijaan eräät arkkitehdit, insinöörit ja kaupunkisuunnittelijat ovat valinneet aivan uuden tavan lähestyä kaupunkiasumista. He suhtautuvat kaupunkimaisemiin tulevaisuuden kaupunkiekosysteemeinä.

Tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihto

"Euroopan kaupungeilla on edessään erilaisia haasteita, jotka vaativat erilaisia vastauksia", toteaa Euroopan ympäristökeskuksen Natural Systems and Vulnerability -ohjelman projektipäällikkö Ronan Uhel.

"Ajoissa toimenpiteisiin ryhtyvät kaupungit saavat sopeutumisinvestoinneilleen parhaimman tuoton. Tähän mennessä kuitenkin vain muutama Euroopan kaupunki on laatinut suunnitelman, jolla edistetään ilmastonmuutoksesta johtuviin uusiin oloihin sopeutumista, ja toimenpiteiden käytännön toteutus on tähän mennessä rajoittunut pienen mittakaavan hankkeisiin", Ronan Uhel jatkaa.

Jotkin kaupungit eivät ole tiedon ja keinojen osalta kovin hyväosaisia ja tarvitsevat jatkuvasti tukea ja neuvoja. Tässä vaiheessa eri kaupunkien välisestä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdosta olisi todella hyötyä.

"Thisted on Länsi-Tanskassa sijaitseva pieni kunta, joka tuottaa itse kaiken energiansa. Joskus se syöttää energiaa jopa kansalliseen sähköverkkoon. Tämä kunta päättää itse kohtalostaan. Tämä kuulostaa filosofoinnilta, mutta siitä tässä on kyse: meidän on palattava takaisin oikealle tielle", sanoo Ronan Uhel.

"Olemme luoneet avustettavien ihmisten yhteiskuntia. Meillä on usein vain virtuaalinen yhteys luonnolliseen ympäristöömme, kutistemuovilla pakattuun ruokaan ja veteen. Meidän on löydettävä uudelleen itsemme ja paikkamme luonnossa."

20 YK:n ympäristöohjelma, 2008.

21 Greater London Authority.

22 Kansainvälinen energiajärjestö (IEA), 2008.